Onpa turvallista ja tuttua kun Mies tuhisee vieressä. Onneksi mä en edes muistanut millainen heidän reittinsä kokonaisuudessaan on. Jos olisin ajatellut asiaa yhtään enempää, en varmaankaan olisi nukkunut viime yönä silmäystäkään.
He olivat tarponeet yli 12 tuntia, keskellä yötä pimeässä, ylittäneet jäätikön ja nousseet vuoren huipulle. Kiipeilykaveri oli pudonnut jäätiköllä railoon lumen läpi melkein lonkkia myöten. Onneksi kumpikin muisti kuinka jäätiköllä toimitaan ja selvisivät tilanteesta säikähdyksellä. Voi, miksei Mies voisi harrastaa vaikka kanteleen soittoa.
Huomenna suuntaamme Reissupakun nokan kohti Verdonia ja uusia seikkailuja. Jää hyvästi Chamonix!
No huh huh! Olipa onni ettei sattunut pahemmin!
VastaaPoistaMä taitaisin pistää aika kovasti hanttiin, jos meidän mies haluaisi harrastaa jotain noin vaarallista! Tuo kanteleen soitto voisi olla ihan ok ;D