tiistai 25. marraskuuta 2014

Varmistuslasit ja Aikuisten värityskirja

Ota kevyt haara-asento, taivuta päätä niskasta ylöspäin ja tuijota kattolamppua puolisen tuntia.
Kun niskassa alkaa tuntua särkyä, voit luoda katseen hetkeksi maahan, mutta muista että siellä kattolampussa on sinun varassasi toisen ihmisen henki.
Tätä on kiipeilijän varmistaminen (suotakoon kirjoittajalle vapaus liioitteluun).
Helpottaakseni omaa oloani ja suodakseni Miehelle mahdollisuuden kiipeilyyn ostimme minulle Italiasta varmistuslasit. Laseissa on kaksi prismaa, joilla saa suoraan eteenpäin katsomalla (niskaa taivuttamatta) kuvan siitä mitä ylhäällä tapahtuu.

Lasit olivat kamalan kalliit ja olen varjellut niitä kuin silmäterääni. Yhtenä aamuna olimme lähdössä kalliolle, reppu oli valmiiksi pakattuna :"missä mun varmistuslasit on?" kysyin avaamatta reppua. Jotenkin tiesin etteivät ne olleet siellä. Olimme varmoja että olen laittanut lasit epähuomiossa täysin mahdottomaan paikkaan, kuten jääkaappiin. Lähdin kalliolle ilman laseja ja sovimme että etsimme ne kiipeilyn jälkeen.
Ei tulosta, vaikka käänsimme Reissupakun ylösalaisin ja etsimme mahdolliset ja mahdottomat paikat. Palasimme kalliolle ja kuljimme omissa jalanjäljissämme, ei mitään. Olin ihan varma että olimme olleet kalliolla illalla viimeiset ja aamulla ensimmäiset, mutta silti ajattelin että olen unohtanut lasit kahvittelupaikalle tai sitten jonkun on täytynyt varastaa lasit. Toivottavasti hänelle tulee kamalat omantunnontuskat ja hän palauttaa lasit samalle paikalle seuraavana päivänä.

Kävimme autossa läpi edellistä päivää minuutti minuutilta. Menimme maksulliselle Airelle, se piti maksaa käteisellä. Meiltä jäi puuttumaan 0,90€. Tyhjensimme kaikki reput ja pussukat ja nyssäkät johon rahaa olisi voinut jäädä. Jossakin vaiheessa istuin kuljettajan penkillä ja otin kolmen kuninkaan kakun repusta että mies voi pestä neitsyt Marian. Lasien on täytynyt pudota repusta siinä vaiheessa. Penkkien välissä oli Emballage (pullo ja tölkkikeräyspussi), sekä avonainen roskis. Mies vei roskat edellisenä iltana. Takaisin airelle dyykkaamaan roskista.

Kolmen kuninkaan kakku on ranskalainen mantelitäytteinen voitaikinakakku, jota syödään perinteisesti loppiaisena. Paketissa tulee mukana pahvikruunu ja kakun sisään on leivottu pieni koriste-esine, vähän kuten manteli suomalaisessa joulupuurossa. Se joka saa "mantelin" saa pitää kruunua koko illan. Meidän kakusta tuli pieni neitsyt Maria 'patsas'.

Roskiksessa, läpinäkyvässä pussissa olivat minun kalliit lasini. Onneksi mentiin takaisin, onneksi dyykattiin roskis!

Oletteko koskaan kuulleet aikuisten värityskirjasta?
Ranskassa on kaikissa isoimmissa kirjakaupoissa 'anti stress'- kirjoja. Huomasin ne jo Chamonix'ssa, mutta en ymmärtänyt yhtään mistä on kyse. Nyt kun olen tutustunut kirjoihin, selaillut niitä hieman epäuskoisena, katsellut tarjontaa ja tutustunut aiheeseen, ostin eilen l
oman, ensimmäisen aikuisten värityskirjan itselleni. Voi miten ihanaa ja rentouttavaa kuvien värittäminen onkaan! Miksi se olisi luvallista vain lapsille?

3 kommenttia:

  1. Hyvä,että lasit löytyi monen kaivelun jälkeen :) toi värityskirja on tosi kiva juttu. Äitis

    VastaaPoista
  2. Voin vain KUVITELLA,miten ihana on oma värityskirja. Onkohan meidän kirjakaupoissa? Täytyypä vilkaista.
    Kummi

    VastaaPoista
  3. Oma värityskirja! Voin vain KUVITELLA miten nautit värittämisestä.
    Kummi

    VastaaPoista