Chamonix, Mont Blanc.
Paikka jolle olemme molemmat menettäneet sydämemme.
Istun Aguille du Midin hissiasemalla kahvilla, aivan kuten viime vuonnakin. Kallis kahvila, mutta silti hienoimpia kokemuksia minun elämässäni, kahvilla yli kolmen kilometrin korkeudessa.
Mies työskenteli työskentelemästä päästyään, jotta sai kahden viikon kesäloman joten täällä nyt olemme!
Olemme matkassa Miehen kiipeilykaverin, hänen Naisensa, sekä Alli-koiran kanssa.
Matkustimme Silja Serenadella Tukholmaan. Ajoimme läpi Ruotsin ja Saksan, sekä melkein Ranskaan saakka, kunnes aamuyöstä kuljettaja totesi ettei pysty enää ajamaan, viisautta, sanon minä. Nukuimme Reissupakussa penkeillä muutaman tunnin ja taas matka jatkui.
Miehet ovat vuorikiipeilleet, ellei nyt sydämensä kyllyydestä, niin paljon kuitenkin ja me naisissa olemme kiertäneet ihanaa Chamonix'iin kaupunkia niin paljon että Alli-koira on välillä meinannut nukahtaa pystyyn kun olemme pysähtyneet. Osasyynä on voinut olla myös kuumuus. Meitä on hemmoteltu alhaalla laaksossa yli +25°C lämmöllä.
Täällä on ihanaa kun koiran saa ottaa mukaan kahvilaan, ravintolaan ja kauppoihin. Allikin on alkanut hyväksyä irrallaan kulkevat koirat, jotka tulevat tekemään tuttavuutta. Koirat saavat nykyään jo tulla haistelemaan Hänen Ylhäisyyttään, mutta saavat kuitenkin nopeasti kyytiä!
Ihana Chamonix! Ihana loma!
