Kaipaamme pyykkikonetta, kuivuria ja suihkua. Mieluusti vaikkapa desinfioivaa!
Kuuleman mukaan Genovassa oli ollut rankkoja tulvia ennenkuin me vierailimme Italiassa.
Paluumatkalla Ranskaan mekin saimme osamme vesimassoista. Vettä satoi niin rankasti, etteivät viemärit jaksaneet vetää. Vesi lainehti tiellä niin että Mies monet kerrat pohti uskaltaako pieneen 'järveen' edes ajaa. Vettä suihkusi tien yläpuolella kulkevista valleista ja Välimeren suuren aallot löivät tielle asti. Yhdessä vaiheessa satoi suuria rakeita ja ne moukaroivat Reissupakua. Sade jatkui Ranskan puolella ja vietimmekin yhden yön kaikista varoituksista huolimatta moottoritien airella, levähdyspaikalla. Ajattelimme että jos rosvo on niin sissi että viitsii lähteä uhmaamaan vedenpaisumusta, täytyyhän hänen palkkionsa saada, vaikkapa sitten meidän autosta.
Viikkoa myöhemmin, eilen, Isänpäivänä lähdimme uusia sateita pakoon kohden Tarasconia. Siellä on mitäpä muuta kuin kiipeilyä. Matkalla vierailemme myös oikeassa Carcassonnessa.
Lähellä tuttua Fayencea edellämme ajoi pieni mopoauto ja meille sisään levisi ällöttävä haju, josta pystyi tunnistamaan häivähdyksen parsakaalia, hernekeittoa ja roskista. Naureskelimme ja totesimme että mopoauton täytyy kulkea biojätteillä tai vähintäänkin biodieselillä.
Yllätyksenä pysähtyessä Reissupakun lattialla oli vettä ja lisää ja lisää ja se haisi... parsakaalilta, hernekeitolta ja roskikselta. Kaikki matot olivat märkiä ja haisevia. Yääääääääk!
Pesin lattiat kahteen kertaan Kloritella. Kuivatin matot ulkona ja ripottelin niille sooda-hunnut. Ostinpa vielä kaupasta Febrezin tekstiilien hajunpoistoon tarkoitettua suihketta, jota myytiin Suomessakin kun Alli oli pieni. Sitten siitä löytyi joku vaarallinen, myrkyllinen aine ja se poistui Suomen markkinoilta. Ranskasta sitä saa, onneksi.
Viime yönä olimme airella ukin pihalla. Saimme tuuletettua auton, pestyä lattiat laventelin tuoksulla ja pääsimme suihkuun. Tänään Carcassonne ja elämä hymyilee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti