Lähdimme perjantaina kylmästä ja kauniin lumisesta Helsingistä kiipeilyreissulle Katalonian auringon alle.
Tänään ilmassa on sateen tuntua ja yöllä on tainnut sataa. Kaikki pääsivät lähtemään Margalefiin, kylän koirien haukuttavaksi. Minä jäin, omasta vapaasta tahdostani huolehtimaan majapaikasta, lukemaan, kirjoittamaan ja valmistamaan illallista nälkäisille kiipeilijöille, kun he palaavat urotekoineen kallioilta.
Kylä jossa asumme ja elämme on hyvin pieni La Bisbal de Falset. Täällä ilmoitetaan asuvan noin 250 henkilöä. Täällä on koulu, ruokakauppa, agro botega, kirkko, joka ei tunnu olevan koskaan auki, baari ja cooperativa, oliiviöljytehdas. Täytyykin ostaa kotiin öljyä pullo jos toinenkin.
Eilen kävin illalla agrobotegasta hakemassa leivän, suolaa ja sokeria. Ilta alkoi hämärtää ja paikallisen mummon kanssa istuimme kaupan edessä ja odotimme sen avautumista. Mummo selitti minulle kovasti katalaaniksi jotakin. Sanoin etten puhu espajaa, katalaanista puhumattakaan. Se ei keskustelua haitannut. Ihanan kiireetöntä ja ystävällistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti