Kylläpä tämä Ranska tuntuu kotoisalta, vaikka yöpymispaikkamme on melkoisen sekalainen seurakunta.
Vieressä on moninainen kokoelma reissussa rähjääntyneitä autoja, eri maiden rekistereissä. Uudehko Fiat Dukato on keittänyt yli ja makaa Airen reunalla hylättynä. Vieressä on spray- maalein koristeltu alkovimallin asuntoauto Italian rekisterissä. Rekassa keitetään kumman makean tuoksuista tavaraa. Mahtuu tänne ihan kunnollisiakin ihmisiä Isosta- Britanniasta, Ranskasta ja me keskiluokkaiset, tietty.
Tämä Aire on Méze-nimisen paikan rajalla, lentokoneiden ilmatien alapuolella, jalkapallokentän laidalla ja melkeinpä keskellä ei mitään.
Hain tänään kuitenkin kaupasta ranskalaista baguettea, paikallista punaviiniä (kalliiseen 1,68€ hintaan), Bonne Maman mansikkahilloa ja Ranskalaista maustamatonta jogurttia, blinejä ja ihanaa porkkanaraastetta! Olo on taas kuin olisi kotona. Jos uskoisin yhtään entisiin elämiin olisin varmasti ollut Ranskalainen ennen, niin kodilta tämä maa on aina tuntunut kaikesta töykeydestä huolimatta.
Espanjassa ihmiset halusivat ymmärtää mitä yritit haparoiden sanoa. Täällä Ranskassa nämä ihmiset eivät tunnu ymmärtävän, vaikka puhuisi täydellistä Ranskaa, mutta lausuisi yhden kirjaimen liikaa. Minua henkilökohtaisesti se ei haittaa, kannustaapa opiskelemaan kieltä lisää.
Huomiseksi yritämme päästä leirintäalueelle ja Rhône-joen suistolle katsomaan flamingoja. Jos en olisi nähnyt niitä elävänä jo edellisellä kerralla ohi ajaessamme, en uskoisi näitä upeita lintuja elävän luonnonvaraisena Euroopassa, mutta todistettavasti niin on täällä Etelä-Ranskassa.
Kaikin puolin mukavaa ja turvallista oloa Ranskan maalla :) äitis
VastaaPoista