maanantai 20. huhtikuuta 2015

Stabiilikoti ja käytännön haasteita

Älkää hyvät ihmiset kuvitelkokaan että blogi hiljenee siihen että me jämähdämme paikoillemme!

Haasteen stabiilielämään tuo hidas muutto ja Miehen kännykkä.

Meidän vähät tavaramme ovat leviteltyinä ympäri Kymenlaaksoa (tässä välissä kannattaa etsiä YouTubesta Kymenlaakson laulu ja ainakin hyräillä mukana "...Sua vallat valkeat varjelkoot...") ja on ollut haastavaa löytää yhteinen hetki, jolloin varastoija on paikalla ja me ehdimme hakea tavaramme. Toisen, vielä paljon suuremman haasteen luo tuo minun rakas sisiliskoni joka on saanut täältä nopeasti uusia kavereita ja kiipeilee seinillä harva se ilta tämä puhelin mukanaan, päivitä siinä nyt sitten blogia yön pimeinä tunteina.

Koti:

Meillä on iki-ihana 36m2 "ketunpesä", turvallinen ja lämmin,  Kotkassa, Sapokan palkitun vesipuiston välittömässä läheisyydessä. Talo on rakennettu 1940-luvun lopulla ja vastaa kaikilta osin haaveitamme ennen mobiilielämää. Meri tyrskyää muutaman sadan metrin päässä portailta ja tässä maisemassa sielu lepää. Olemme palanneet lapsuutemme maisemiin. Mitä Kymenlaakso meille tarjoaa, jää nähtäväksi!

5 kommenttia:

  1. Eihän se "sisilisko" ole ollut ihan virattomana kalasaaliista päätellen 😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei toimettomana, eihän toki, mutta puhelin taskussaan. Nyt valitusvirret kuitenkin ovat entistä elämää, mulla on blogi-puhelin!

      Poista
    2. Eihän toki virattomana, mutta puhelin taskussaan. Mutta nyt on valitusvirret ohi, mulla on blogi-puhelin!

      Poista
  2. Hyvä ettei hiljene! Mitäs Alli tuumaa kaikesta tilasta? Terveisin Euroopan eteläisimmästä kaupungista auringonpaisteesta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, aurinkoa ja etelää! Alli on aina suhtautunut elämään sopeutuen ja mielenkiinnolla! Täällä kotiutumista on mahdollisesti auttaneet "mummien" herkut ja "Max-serkku", mun vanhempien koira.

      Poista