Tykitystä

Ennen kuin sain Miehen kotiin vietettiin mummon ja ukin syntymäpäiviä, niitä jotka oli jo vietetty, niitä, jotka ovat jääneet viettämättä ja muuten vaan kokoonnuttiin sukulaisissa yhteen ja vietettiin kunnon kesäjuhlat ulkona! Aiemmin, kun mummo ja ukki olivat voimissaan, meillä oli tapana viettää sukujuhlat juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Nyt jo useamman vuoden ajan kaikki ovat olleet niin kiireisiä, tai väsyneitä, että tapahtuma on painettu muistojen arkistoon. Ihana oli palata taas yhteen! Sukurakkautta sen jaloimmassa muodossa.

Mies palasi juhannuksen jälkeen kotiin Lapin reissulta ja haimme Alli-koiran kanssa hänet Helsingistä, jossa saimme taas nauttia siskon perheen vieraanvaraisuudesta. Vettä satoi kaatamalla ja minä halusin väenvängällä todistaa Miehelle että osaan peruuttaa reissupakun pienen pieneen koloon parkkipaikalla. Kuului pahaenteinen SKRIIKS! Peruutin suoraan liikennemerkin allaolevaan betoniporsaaseen. Vaihde jäi P-asentoon, eikä hievahtanutkaan. Onneksi Miehellä on se paljon puhuttu älypuhelin jolla pääsee nettiin ja josta löytyy kaikki maailman tieto. Minä seisoin häpeissäni hammasta purren ja itkua niellen kaatosateessa, kun Mies tutustui automaattivaihteiston sielunelämään. Pahoittelin kaikille jotka yrittivät päästä parkkipaikalle tai sieltä pois. Paku seisoi hievahtamatta kuin Nooan arkki, kun vesi nousi,  sulkien kulkutien täysin.

jäätävä tunnelma

Seuraava mökki, jossa aikaamme vietimme oli seuraavien kesäjuhlien, jälki-juhannuksen tapahtumanäyttämönä.

Ikebana, jossa kala on uinut rantaan, vene seilaa kaukana maailman merillä

Kiitos asianosaisille mukavasta mökkeilystä!