Kaikki alkoi Verdonin hanhikorppikotkista tai jo aiemminkin. Mene ja tiedä, mutta toteutus alkoi sieltä. Nimittäin minun lintubongausurani.
Sain mummolta ja ukilta jo kauan sitten Valittujen Palojen Pieni Lintuopas- vihkosen vuodelta 1976. "Läpyskä" sisältää piirroskuvia, tietoja lintujen koosta, esim Punasotka (nähty Ranskan Camarguessa, lintupuistossa 15.1.15) 46cm, esiintyvyys Suomessa huhti-lokakuu, sisävedet ja viittaus sivulle 215. Viittauksissa on varmaan sitten enemmän tietoa, mutta sitä isoa lintukirjaa minulla ei ole.
Linnut joita matkalla olen nähnyt ovat kaikki tuttuja lintuja tai ainakin joskus tavattu Suomessakin.
Mieleenpainuvin oli ehdottomasti Kuningaskalastaja, jonka näin Espanjan L'Erbellä mennessä Espanjaan 4.12.14, sekä toisen kerran palatessa samassa paikassa 8.1.15.
Vihkoseni perusteella Kuningaskalastaja, Martin-pêcheur, Kingfisher on Suomessa harvinainen lintu ja sen voi nähdä sisävesillä.
Muita tuttavuuksia ovat lokit, punarinta, eri haikarat, merimetso, nokikana, liejukana, kurki, erilaiset pääskyt ja haukat, joita en ole vielä tunnistanut, sillä ovat lentäneet niin kaukana.
Ruskokerttua, Fauvette pitchou ranskaksi, yritimme käydä Bretagnessa bongaamassa kahdessa eripaikassa, mutta se lintuhavainto jää hamaan tulevaisuuteen.
Muita tunnistettuja lintuja ovat hömötiainen, sinitiainen, puukiipijä, laulurastas, mustarastas, peippo, vihervarpunen, sekä tietysti varikset, harakat, eri kyyhkyset ja varpuset.
Näimmepä pellolla yhtenä päivänä piirroshahmoa muistuttavan linnun ja se tuntui jotenkin niin epätodelliselta, että tunnistamiseen meni muutama päivä.
Lintu oli selvästi vielä poikanen. Se oli harmaa kokonaan ja sillä oli isot, kauniit silmät. Nämä olivat kaikki havainnot, joita pystyi tekemään liikkuvasta autosta. Pari päivää pohdittuamme muistin että strutseilla on sellaiset isot, piirroshahmon silmät.
