Matka jatkuu

Olemme jälleen kolmin, vailla tarkempaa suunnitelmaa tai aikataulua. Kuljemme päättäväisesti kohti pohjoista, mutta vapaaseen tahtiin ja avoimin mielin.

Delta dell'Erben airella oli ihanan rauhallista ja hiljaista. Siellä oli hyvä viettää yö kauppakeskuksen parkin jälkeen. Liikenteen äänet jäivät kauas taakse ja vain jokunen lintujen välienselvittely herätti yöllä.

Aamulla kävimme ihastelemassa suistoalueen linnustoa ja onnistuimme näkemään kuningaskalastajan  sekä erilaisia haikaroita. 

Kivojen kahvien jälkeen lähdimme ajamaan kohti Margalefia ja kiipeilykallioita.

Reissupakussa maailman pahuus tuntuu olevan kaukana ja onneksi niin. Emme paljon lue uutisia, emmekä muutenkaan seuraa maailman politiikkaa tai tapahtumia.  Kyllä joku aina kertoo jos täytyy varoa johonkin maahan menemistä. Täällä Espanjassa, niinkuin ei Ranskassakaan näy kauppojen kassoilla kissankokoisin kirjaimin lööppejä, kuten Suomessa. Eilen kuitenkin saimme tietoja Ranskassa tapahtuneesta murhenäytelmästä lehden toimituksessa  ja luimme Mäkkärin Wi-Fissä Helsingin Sanomien uutiset aiheesta. Voi miten surullista!

Pyhästä Tomerasta jokisuistolle

Tänään matkamittariin  kertyi taas noin 400 kilometriä, samoin kuin eilenkin.

Lähdimme Santomerasta huoltoaseman parkista aamulla kohden Barcelonaa ja toiveena oli päästä Margalefin kiipeilykallioille.

Tarvitsimme ruokatäydennystä sekä mahaan, että kaappeihin, joten ajatuksena oli ajaa Benicarlon Burger Kingiin (suuri seikkailu Mäkkärin jälkeen) ja sen päälle Lidliin.

"Matti", navigaattorimme löysi meille Benicarlon hampurilaisbaarin, mutta päästyämme pihaan totesimme hampurilaisten paistamisen nähneen viimeisen päivävänsä jo aikaa sitten. Vieressä oli vielä kauppakeskus, joka sekin tuntui  vetävän viimeisiä henkäyksiään ja kaikissa ikkunoissa luki -70%. Surullista, niin surullista.

Kaiken surkeuden jälkeen päätimme viettää yön tulomatkalta tutuksi tulleella jokisuistoalueella Delta del' Erbellä, jossa muun muassa monenlaiset haikarat talvehtivat. Täällä luonnon keskellä, lintujen ympäröimänä maailman murheet unohtuvat.

Adios Los Patios

Eilen Itämaantietäjät saapuivat Malagaan.

Tiesin ja aavistin että loppiainen on suuri juttu Espanjassa, mutta tällaista karnevaalitunnelmaa en osannut kuvitellakaan.

Lähdimme tyttöporukalla katsomaan kulkuetta, joka oli ilmoitettu alkavaksi klo 17. Katujen  varret olivat täynnä ihmisiä ja lopulta kaikki lapset eivät malttaneet pysyä aitojen takana, vaan toinen toistaan kannustaen lähtivät juoksentelemaan ajokaistoille, jotka olivat suljettu liikenteeltä kulkueen takia.

Tunnin odottelun jälkeen kaukana alkoivat vilkkua poliisiautojen valot. Poliisisaattueessa saapuivat Harley Davidson -moottoripyörät, soittokunta, jonglöörit ja sarjakuvahahmot. Kaikki heittivät karamellejä aitojen takana seisoville ihmisille. Monella olikin muovipussi mukana, johon sai kätevästi kerättyä karkit.

Me emme nähneet Itämaantietäjistä vilaustakaan, kun päätimme lähteä metrolle hyvissä ajoin,kahden tunnin jälkeen, ennen kuin kaikki muutkin  päättäisivät lähteä kotiin.

En saanut yhtään karamellia, kun keskityin ottamaan valokuvia. Tänään surukseni huomasin että kamerassa oli väärä muistikortti, joka ei sovi Miehen kännykkään.

Nyt olemme tulleet jo hyvän matkaa pohjoiseen. Olemme yötä parkissa Santomerassa ja jatkamme matkaa huomenna kukonlaulun aikaan kohti Barcelonaa!

Vamos a la Playa

Lisää kiipeilyä, nyt Nerjan rantakivillä. Team pysyy samana

Kiipeilyn kuumaisemassa

Tulimme uudenvuodenpäivän kunniaksi kiipeilemään vieraidemme kanssa El Torcal nimiseen paikkaan. Aurinko paistaa ihanasti, melkein pilvettömältä taivaalta, mutta tuulee ihan vietävästi. Tuntuu melkein siltä kuin tuulisi Afrikasta asti.

Miesten ilmeet ovat autuaat ja kiipeilyn himo on käsin kosketeltavaa.

Hyvää uutta vuotta!

Tänään pohjoismainen yhteistyö on taas saanut uusia merkityksiä.

Pääsin tänään Malagan Ikeaan, jonka olin huomannut jo tänne tullessamme. Annoin Miehelle suosiolla luvan istua kahvilassa nettipuhelimen kanssa, niin sain kierrellä kaupassa ihan rauhassa. Kuvittelin kulkevani pitkin Vantaan Ikean käytäviä ja törmääväni tuttuihin hetkenä minä hyvänsä.

Tiukan matkabudjetin johdosta mukaani tarttui vain isompi paistinlasta(0,54€) ja paljon lämpimiä muistoja kotimaasta. Kauppakiertelyn jälkeen kävimme syömässä ruotsalaiset lihapullat puolukkahillolla ja Daim-kakkua jälkiruoaksi.

Vuoden vaihtumista juhlimme pienellä suomalaisporukalla Reissupakussa espanjalaisen cavan, ranskalaisten juustojen ja  espanjalaisten kinkkujen voimalla. Miehen kiipeilykaveri toi tuliaisena olutta jokaisesta maasta joiden läpi olemme ajaneet, kiva idea!

Hyvää uutta vuotta! Ihana kun olet ollut matkassa mukana! Matka jatkuu edelleen, pysy mukana!

Kokemuksia matkan varrelta

Minä olen hienohelma, kaupunkilainen, ylellisyyden- tavarain- ja kaiken kauniin rakastaja!

Tällä matkalla olen joutunut usein mukavuusalueeni ulkopuolelle ja jopa pahasti. Olen kuitenkin aina selvinnyt ja uskon karaistuneeni ainakin jollain tavalla. Osaan asettaa asioita ja tilanteita oikeisiin mittasuhteisiin ja ainakin uskon löytäväni kaikesta jotain positiivista.

Alkumatkasta jaksoin mainita melkein jokaisen suihkukerran, koska kontrasti aiempaan elämään oli niin suuri. Ennen saatoin mennä kotona suihkuun tai jopa saunaan aina kun huvitti. Sitten muutimme autoon ja lämpimästä, juoksevasta vedestä tulikin ylellisyyttä.

Olemme nyt asuneet Reissupakussa, pikku laatikossa, autossa, kotona jo yli puoli vuotta. Tällaisesta elämästä on tullut arkea, tuttua ja turvallista. Kuitenkin aina välillä todellisuus pääsee yllättämään.

Kävimme kiipeilykalliolla noin 100 kilometrin päässä Malagasta paikassa nimeltään El Chorro. Siellä oli myös majatalo (majoitus 8€/yö). Mies kysyi jo kalliolle mennessä olisiko kiipeilypäivän jälkeen mahdollisuus päästä suihkuun.

En mä nyt varsinaisesti mitään viiden tähden hotellia odottanut, mutta yllätys oli kuitenkin melkoinen ja olin ajatuksissani kuvitellut vähän muuta.Onneksi Mies oli ostanut mulle joululahjaksi ylellisen L'Occitanen suihkupussukan ja siellä oli ihanan tuoksuiset saippuat ja shampoot ja onneksi muistin laittaa Crocs avokkaat jalkaan. Muuten olisi saattanut tulla itku.

Pari kertaa aiemminkin on tullut vastaan tällainen "ihan ite oon rakentanut alusta loppuun" suihku. Nyt vaan oli joulun jäljiltä herkillä mieli. Suihkuverho liimaantui kiinni ja oli homehtunut alaosastaan. Viemäri veti huonosti, eikä koko "kylpyhuoneessa" ollut muuta viemäriä. Mun pussukkani hyllyllä oli melkoinen lihapullat ja hajuvesi yhdistelmä.

Suihkusta kuitenkin tuli lämmintä, jopa kuumaa vettä, eikä seinillä vilistänyt ötököitä. Kaikki hyvin!