torstai 28. huhtikuuta 2016

Vappu Vaasassa on jo ovella

Boulderfest 2016 Vaasassa on taas aivan nurkan takana. Olen tainnut kaivata tätä auton lähtökuntoon laittoa enemmän kuin olen voinut myöntääkään. Stereoissa soi reissumusiikki, multiusage puhdistaa ja heijastaa kodin lähtökuntoon.
Alli-koirakin on auttamassa kodin siivouksessa tai on pakotettuna seurustelemaan omalla paikallaan pöydän alla.
Raikkaasta ja leviämistä tuöväenjuhlaa Juuri Sinulle!
Tuntuu niin kivalta, tie kutsuu taas ja kutsuun on vastattava!

Vappua Vaasassa

Boulderfest 2016 Vaasassa on taas aivan nurkan takana. Olen tainnut kaivata tätä auton lähtökuntoon laittoa enemmän kuin olen voinut myöntääkään. Stereoissa soi reissumusiikki, multiusage puhdistaa ja raikastaa kodin lähtökuntoon.
Alli-koirakin on auttamassa kodin siivouksessa tai on pakotettuna seurustelemaan omalla paikallaan pöydän alla.
Railakasta ja leppoisaa työväenjuhlaa Juuri Sinulle!
Tuntuu niin kivalta, tie kutsuu taas ja kutsuun on vastattava!

perjantai 15. huhtikuuta 2016

White noise

Ja elektroniikka ihmisen palveluksessa.

Ajatellaanpa vaikka sydämen tahdistinta. Laitten on kehittänyt kanadalainen John Hobbs alunperin jo vuonna 1950 ja kuinka moni voikaan nykypäivänä viettää normaalia elämää tahdistimen ansiosta.

Kännykät ja kaikki muut elektroniset laitteet ovat tulleet osaksi meidän nykyistä elämäämme ja niitä osataan nykyään käyttää mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Tarina kertoo että minä olen vauvana  ollut haastava nukutettava ja vanhemmat ovat ajelleet autolla yökaudet ympäri Kotkan katuja saaden minut sillä tavoin nukkumaan. Edelleenkin autossa nukkuminen on minusta turvallista. Ei siis ihme että asuimme vuoden autossa.

Minun elämänpiirini  on syntynyt pieni ihme, Ewok. Sain riemukseni  olla hoitamassa häntä viime viikonloppuna. Kitisevä Ewok laitettiin vaunuihin, mukaan vaunuihin laitettiin kännykkä ja  you tubesta taukoamatona pölynimurin hurinaa, "White noise".  Vähän hytkytystä ja kynnyksen yli ajelua vauvalle ja pian hän oli untenmaille. Loistava keksintö.

torstai 17. maaliskuuta 2016

Olen koneella taas, täällä villissä maas'





Ihanan ja rentouttavan viikonlopun jälkeen koittaa AINA arki, mutta arjen jälkeen tulee taas viikonloppu! Aivan kuten ihanien, keväisten päivien väliin sattuu aina takatalvi, jonka tuloa on nyt uhkailtu ensi viikonlopuksi.
Elämä on ollut rauhaisaa ja tasaista, mutta nyt kevään korvalla taas täytyy alkaa ajatella tulevaa. Tänään tempaisin taas ässän hihasta ja täytin hakupaperit uuteen kouluun. Johan edellisestä tutkinnosta on ehtinyt kulua kolme vuotta. Vierivä kivi ja niin edelleen vai oliko se ahkerasti kiivetty kivi? Vai miten se suomalainen sanonta nyt menikään.


Ihminen urautuu niin helposti ja nopeasti, tai ainakin minä uraudun. Olen saanut kulkea autolla töissä paukkupakkasten jälkeen, kun saimme käsijarrun sulatettua. Mies oli varannut Reissupakulle huollon eiliselle päivälle, mutta hänen pitikin jäädä matkan varrelle.
Pyysin toisia silmäpareja mukaan, kun en luottanut omaan tietooni korjaamosta tai metallilaatikosta, jonne avaimet piti jättää. Saati sitten se vaiva jos olisin vienyt auton huoltoon ennen töihin menoa, jättänyt avaimen siihen samaiseen peltilaatikkoon, varmistanut bussin jolla ehdin ajoissa töihin ja iltapäivällä sama rumba takaisin.

Iskän kanssa ajeltiin peräkanaa Napero-serkun kanssa autokorjaamon pihaan illan pimeinä tunteina. Käsi vapisten pudotin avaimet peltilootaan. Seuraavana päivänä Mies laittoi viestiä, että  auton saa noutaa.
Reissupakuun vaihdettiin eilen uudet "iskarit", iskunvaimentimet, joilla taataan tasaisempia kilometrejä taas hetkeksi. Liekö reissua taas sydänalassa, vaiko kielen päällä?




Älä tule paha takatalvi, tule kesä jo!!


perjantai 11. maaliskuuta 2016

Aivot narikkaan ja numerolappu väärään laukkuun

Kevätväsymys!
Olen ollut aina kuin pieni sähköjänis. Ei minua ole vuodenajat tai työmäärä väsyttäneet, mutta liekö ikä tehnyt tepposet, vaiko vaativa työ?

Mies aloitti maanantaina työt toisessa kaupungissa ja minusta tuli kertaheitolla Alli-koiran aamuinen yksinhuoltaja. Tähän saakka olen voinut huolehtia aamuisin vain itsestäni ennen töihin lähtöä . Minulla on ollut määrättömästi aikaa tuijottaa seinään kirkasvalolampun loisteessa, teemuki kädessäni ja heräillä hitaasti työaamuun.
Nykyään Mies lähtee jo kukonlaulun aikaan, minä tuijotan seinää puolet lyhyemmän ajan ja lähden reippailemaan koiran kanssa aamuhämäriin.
Ihana viikonloppu!!

torstai 3. maaliskuuta 2016

Hyvin ansaitulla hiihtolomalla

Viime vuonna vietimme hiihtolomallamme, vaikka olimme "lomalla" kokoajan, Bretagnen jylhissä maisemissa meren iskiessä lujaa kallioon.
Tämä vuonna meidän oli tarkoitus lähteä yhdessä Miehen kanssa Norjaan. Se olisi ollut sisällöltään kiipeilyreissu, mutta olisimme irtautuneet arjesta. Miehet olisivat kiipeilleet sydämensä kyllyydestä, minä olisin värittänyt värityskirjaa, lukenut, nukkunut ja rentoutunut.
Päätin kuitenkin, olosuhteiden pakosta, jäädä kotiin. Olen yrittänyt keksiä mahdollisimman paljon tekemistä, etten ehdi kaivata Miestä niin paljon!!
Eilen kävin tapaamassa kummiani. He asuvat kaukana, vaikkakin samassa kaupungissa ja tulee käytyä heidän luonaan aivan liian harvoin.
Tänään lähdin kaverin kanssa ainakin melkein kahdenkymmenen vuoden tauon jälkeen hevostalleille. Suhtaudun hevosiin suurella kunnioituksella jo niiden ison koon puolesta. Olen tottunut olemaan koirien kanssa, mutta haluaisin taas pitkästä aikaa tavata hevosia, nyt kun siihen on mahdolisuus.
Hevosen rapsuttelu ja kevyt kävelylenkki oli pitkän tauon jälkeen  "Nice Surprise"!


torstai 4. helmikuuta 2016

Sokkotreffit aamuhämärissä

Aamulla autolle tullessani ja töihin lähtiessäni jostakin kuului vieno punatulkun ääni. Olen kuullut punatulkun huutelevan lähimetsässä aiemminkin, mutta en ole nähnyt itse lintua

Olen ostanut lintulaudalle siemenseosta, jonka luvattiin houkuttelevan syömään myös metsälintuja, muunmuassa punatulkkuja. Olen toivonut koko talven näkeväni luonnossa tämän punaisen palleron, Pyrrhula Pyrhulan, Kymenlaakson maakuntalinnun.

Käynnistin auton ja valokeila osoitti suoraan pajukossa oksalla istuvaan punatulkku-urokseen. Tuijotimme toinen toisiamme, eikä lintu säikähtänyt vielä silloinkaan, kun käynnistin auton.
Sain otettua kuviakin, mutta punatulkku oli kuitenkin niin kaukana, ettei kännykän zoomi riittänyt  tuomaan linnun kauneutta esiin. Tämä kuva on sivulta www.birdlife.fi

Maaginen hetki aamuhämärässä!